Kesäinen Ruka ja Scandic Rukahovi

Kaupallinen yhteistyö Scandic Rukahovin kanssa

Kylläpä kesäinen Ruka oli hieno ja monipuolinen! Itselle tuttu paikka entuudestaan, miehelle taas vähemmän tuttu, näinpä nähtävää ja koettavaa oli yllin kyllin.

Olimme vain yhden yön reissulla, joten aika oli rajallinen. Majoituimme Rukan kylän ytimessä olevassa Scandic Rukahovi -hotellissa. Huoneesta olikin mahtavat näkymät suoraan rinteisiin ja kylään.

Meillä oli tilava Superior-huone, joka sijaitsi hotellin viidennessä kerroksessa. Huoneessa oli myös kiva parveke.

Suuntasimme aluksi kesäkelkkamäkeen, mutta pienen sateen vuoksi se oli juuri sillä hetkellä kiinni. Näinpä menimme gondolihissillä tunturin huipulle katselemaan näköaloja. Palasimme hissillä myös takaisin.

Kiertelimme Rukan kävelykylässä ja totesimme, että tarjontaa oli moneen makuun. Ostos- ja ruokailumahdollisuuksia oli runsaasti.

Moottori-lehdessä oli sattunut olemaan listattuna mainioita burgerpaikkoja. Koska hotellin ravintola ei ollut vielä auki, niin päätimme mennä RUOK Burgeriin.

Ja olipa kyllä maistuvat burgerit; kannatti testata! Minulla oli Halloum-burger ja miehellä Original. Näilläpä taas jaksoi!

Tai jaksoi mitä jaksoi; pitkän ajomatkan päätteeksi oli mukava vain lepäillä hotellissa ja nauttia olostaan. Minä kävin myös hotellin saunan makoisissa löylyissä.

Aamulla sitten Rukahovi-ravintolaan herkulliselle ja monipuoliselle aamiaiselle. Odotin jännällä, mitä paikallisia tuotteita on tarjolla Scandicin tyyliin. Muikkujahan sieltä löytyi!

Olimme jo varhain lähdössä ulkoilemaan. Mies kävi pidemmän lenkin, ja minä tallustelin Karhunkierroksen reittiä rinteen huipulle jälleen näköaloja ihailemaan.

Bongailimme myös kivoja kesätekemisvinkkejä Rukalla, sillä mahdollisuuksia on monia. Hotellilta olisi ollut lainattavissa esimerkiksi frisbeegolf-kiekkoja, ja heittopaikkoja oli ainakin rinteessä.

Ihan keskellä kylää oli myös minigolf-rata. Samoin lapsille löytyi iso leikkipuisto ja kelluva vesipuisto. Ruka vaikutti myös koiraystävälliseltä paikalta.

Ja se mikä oli kiinnostavaa myös, oli Ruka Bike Park. Ihastelimme, kun maastopyörillä laskettiin lähes taukoamatta alamäkeä.

Tietysti Kuusamossa voisi kokeilla muun muassa koskenlaskua ja sup-lautailua. Itseäni kiinnosti myös lista ratsastustalleista. Keilausta, pakohuonetta ja vaikka mitä mukavaa tekemistä on tarjolla!

Tulomatkalla kiersimme Kuusamon keskustassa ja bongasin ainakin kaksi kivaa kahvilaa, joista toinen oli ranskalainen. Karhuntassu-luontokeskuksesta löytyy esimerkiksi Hannu Hautalan luontokuvanäyttely.

Kylpylän ohi ajoimme myös Rukalle mennessä. Tropiikissa olen aiemmin käynytkin, ja kylpylää voi kyllä suositella myös.

Kotimatkalla kiertelimme vielä Itä-Rukan ja Rukajärven puolella. Kivannäköisiä majapaikkoja olisi ollut monenlaisia, samoin erilaisia aktiviteetteja. Sanoisin, että Ruka sopii kesäkohteeksi liki kaikille!

Tunturin kauneutta ja mukava majapaikka Syötteellä

Tiedätkö, että Oulusta on vain parin tunnin matka tunturiin eli Syötteelle? Minulle Syöte on vanha tuttu paikka, mutta nyt lähdin katsomaan sitä uusin silmin. Majoituin Tunturihotelli Iso-Syötteellä, joka oli hyvä tukikohta tutustua paikkoihin.

Olin hyvissä ajoin liikenteessä, ja ajelinkin ensi alkuun Pikku-Syötteen puolelle lounastamaan. Tästä siirryin sitten Iso-Syötteen puolelle. Matkalla poikkesin myös virkistysalueella, jossa oli muun muassa kalastus-, uinti- ja skeittausmahdollisuudet sekä lasten leikkipaikka.

Tunturihotelli olikin mitä mainioin paikka. Pidin todella paljon huoneen kahvi- ja teevarustuksesta sekä tyylikkäästä ja persoonallisesta kylpyhuoneesta. Havaitsin myös, että hotellin sängyt olivat erittäin mukavat ja hotelli itsessään persoonallinen.

Kävin iltapäivällä Syötteen kansallispuistossa patikoimassa muutaman kilometrin lenkin. Sää oli juuri sopiva eikä hyönteisistäkään ollut haittaa. Havaitsin, että patikointi on varsin mukavaa ja rentouttavaa hommaa, joten suunnittelinkin jo uutta reissua. Anninkoskella oli hyvä taukopaikka näkymineen.

Tästä oli hyvä palata hotellille ja käydä ravintolassa syömässä päivällinen, joksi otin maistuvan porosalaatin. Ravintolasta oli hienot maisemanäkymät, ja myös terassilta niitä pystyi ihailemaan.

Sitten oli taas vuorossa rentouttava osuus: illalla hotellin saunat, uima-allas sekä ulkoporeammeet – näköalalla tietysti! Ja ihanaan jättipyyhkeeseen oli mukava kietoutua.

Aamiainen oli harvinaisen maittava – niin hyvää munakokkelia en ole aiemmin saanut missään! Aamiaisen jälkeen kävin hotellin ympäristössä kävelemässä. Oli ihanan rauhallista ja hiljaista, ja helle helli heti aamusta. Yksi nainen opasti minulle hotellin tunturimajojen läheisyydestä lähtevän maisemapatikointireitin, johon kävin tutustumassa ja hyväksi havaitsin ihan balleriina-kengilläkin!

Tästä sitten vielä Syötteen luontokeskukseen tutustumaan ennen kotimatkaa. Siinä on myös paikka, jossa kannattaa vierailla!

Olin todella tyytyväinen pieneen aktiivilomaani Syötteellä: oli sekä tekemistä että rentoutumista!

Kaupallinen yhteistyö

Itä-Lapin lumoa

Lähdimme kera koiran ja kissan matkalle Itä-Lappiin. Aurinko alkoi sopivasti jo lähtöpäivänä paistaa ja saimmekin nauttia helteestä koko reissun ajan. Matkantekoa hieman suoraviivaisti toki se, ettei eläimiä voinut jättää kuumaan autoon.

Ajelimme Koillismaan kautta Sallaan ja pysähdyimme sukuloimassa Taivalkoskella. Tien päällä oli varsin rauhallista koko reissun ajan, ja se onkin yksi syy, miksi pidän matkustamisesta sesongin ulkopuolella.

Menomatkalla piipahdimme vielä Karhunkierroksen lähtöpisteessä Karhunkierroksen luontokeskuksessa. Siellä Ira-koira pääsi näkemään huskyja. Keskuksessa oli myös pieni luontonäyttely. Karhunkierrokselle oli lähtenyt väkeä.

Karhunkierroksen luontokeskus

Pääsimme perille Sallaan, jossa meillä oli varattuna Holiday Clubin lomahuoneisto. Huoneisto oli kelomökissä ja itse pidin kovasti sisustuksesta. Eläimetkin ottivat rennosti perille päästyämme ja loikoilivat sohvilla.

Holiday Club Salla

Huoneisto oli Sallatunturilla, ja siitä oli matkaa Sallan kylälle kymmenen kilometriä. Suunnittelimme seuraavan päivän ohjelmaa. Sallatunturin mökeissä ei ollut montaakaan asukasta. Revontuli-kylpylä oli vielä vuosihuollossa, mutta pääsin katsomaan sitä. Kylpylä kauniine näköaloineen vaikutti varsin rentouttavalta paikalta.

Koiran kanssa kiertelimme illalla ja Ira oli innoissaan, kun pääsi rinteen lumeen vilvoittelemaan! Hotellin lähistöllä rakennettiin uusia huoneistoja ja työmiehet yöpyivät alueella. Muutoin olikin todella rauhallista. Ira ihmetteli pihapiiriin tullutta poroa!

Sallan kirkko ja Sallatunturi

Seuraavana päivänä lähdin tutustumaan Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museoon. Heti Sallan kylälle ajaessa kotakirkko näkyi upeasti.

Museo yllätti positiivisesti ja teki vaikutuksen. Rakennus oli laaja ja näyttely eteni kronologisessa järjestyksessä.

Olin jo siirtymässä piharakennuksiin, kun museon esittelijä saapui luokseni. Hän tarjoutui esittelemään tarkemmin tarinoiden muodossa. Olisin päässyt myös vierailemaan kirkon sisällä. Jäin kuitenkin museolle kuulemaan tarinoita ja katsomaan videoita savotoista, uitosta ja Sallan jälleenrakennuksesta.

Sallan Sota- ja jälleenrakennusajan museo

Tämän jälkeen kiersin vielä pihapiirissä olevat muut rakennukset. Tutustuin Sallan kauppatarjontaan ja ajelin takaisin mökille.

Lähdimme vielä iltapäiväajelulle Savukosken suuntaan. Kävimme Venäjän rajan tuntumassa ja näimme mielenkiintoisia maisemia. Rajalla oli hiljaista.

Venäjän rajan suunnalla

Seuraavana päivänä oli aika jatkaa matkaa Kemijärven Vuostimoon. Vau, miten upea Kemijärvi oli! Koska olimme hyvissä ajoin liikkeellä, niin ajelimme ensin Pelkosenniemen pienelle kylälle. Tuhannen asukkaan kunnassa oli väkeä torilla liikkeellä. Ja sieltähän se Andy McCoyn patsas löytyi!

Kylältä palasimme takaisinpäin Vuostimoon, jossa majapaikkana oli lomakylä Kuukiuru. Täälläkin olimme lähes ainoita asukkaita. Tilavan mökin takapihalle paistoi ihanasti aurinko ja eläimet nauttivat ulkoilusta. Lomakylässä oli myös nättejä huoneita varattavana, kävimme kurkkaamassa niihinkin.

Lomakylä Kuukiuru ja Andy McCoy Pelkosenniemellä

Iltapäiväajelulle läksimme Pyhälle ja Luostolle. Koska oli niin kuuma, niin en mennyt Ametistikylpylään. Olen käynyt siellä kerran ja tykkäsin todella paikasta. Toki myös Ametistikaivos olisi kiinnostava käyntikohde.

Pyhällä oli aika paljon asuntovaunuja ja palveluita tarjolla. Piipahdimmekin jäätelölle Luontokeskus Naavaan. Siellä oli varsin hieno näyttely!

Luontokeskus Naava

Seuraavana päivänä olikin kotimatkan aika. Päätimme tehdä sen Autin ja Ranuan kautta. Pienehköä tietä oli mukava ajella. Autista suosittelen lämpimästi Auttikönkäällä käymistä ja siellä olevaa Pirttikahvilaa. Emme nyt poikenneet sinne, vaan pidimme taukoa Ranualla.

Vaikka välimatkat Itä-Lapissa olivat pitkiä, niin maisemat ovat kivoja. Lisäksi pysähdyspaikkoja on tiheään matkan varrella, sillä sota-ajan muistot näkyvät sekä erilaiset vaelluskohteet.

Matkaeväänä hillat

Rauhoittava ja ihanan helteinen reissu antoi kovasti voimia!